Moottoripyöräily ja kisaaminen kaksipyöräisillä alkoi samoihin aikoihin höyrymoottorin keksimisen aikoihin 1860-luvulla. Ensimmäiset harrastekisat järjestettiin Iso-Britanniassa 1800-luvun lopulla. Virallisesti motocross ajettiin maailmankartalle 1906, The Auto-Cycle Clubin kisassa, jossa ajajat pyrkivät lyömään oman kierrosaikansa. Pari vuosikymmentä myöhemmin Camberleyssa, Iso-Britanniassa ajettiin ensimmäinen viikkokisa ja lajin nimi “motocross” lanseerattiin virallisesti.

Lajin alkuvuosina kisaaminen oli vaarallista, sillä erityisiä motocross-pyöriä ei ollut vielä olemassa. Tästä syystä kisoja ajettiin mieluummin endurotyyppisesti satojen mailien matkoilla ja temppujen sekä hyppyjen osuus oli vielä toissijaista. Freestyle-krossi ei tuon aikaisilla pyörillä olisi edes ollut mahdollista.

Alussa lähes kaikki pyörät olivat tavallisia katupyöriä, joita oli muokattu vain ulkoisesti ja joissa oli lähes olematon jousitus ja myös suojavarusteet kuten kypärät ja polvisuojat olivat alkeellisia. Loukkaantumisten ja myös kohtalokkaiden onnettomuuksien myötä lajin kehitys turvallisemmaksi lähti toden teolla käyntiin. Ensimmäinen merkittävä keksintö oli pyörien jousitus, jonka ansiosta pyörillä pystyi ajamaan luontevammin mäkisessä maastossa.

Toinen maailmansota ja polttomoottorit

20-luvulta aina toiseen maailmansotaan asti, motocross oli tyystin eurooppalainen moottoriurheilun laji, jonka päänäyttämönä toimi Iso-Britannia. Toinen maailmansota siivitti kaikkea teknologista kehitystä. Sotatentereella moottoripyörät olivat yleisesti muun muassa lähettien käytössä. Sodan loppumisen jälkeen armeijan käytetyt moottoripyörät myytiin edullisesti siviileille ja harrastus levisi näin Amerikkaan, jossa moottoripyöräily ja myös niillä kisaaminen kasvoi nopeasti massojen halvaksi ja hauskaksi harrastukseksi.

Husqvarna ja Greeves toivat ensimmäisenä markkinoille 2-tahtimoottorit, jotka mahdollistivat kevyempien pyörien valmistamisen. 1960-luvulla Suzukin johdolla japanilaiset valmistajat astuivat toden teolla moottoripyörmarkkinoille ja samalla motocross-kisaaminen muuttui ammattimaisemmaksi. Pyörien kuutiomäärät myös kasvoivat ja tehokkaammat moottorit antoivat mahdollisuuden rakentaa entistä haastavampia ratoja, jyrkempiä mäkiä ja uusia erikoiskokeita, joissa taidot laitetaan koetukselle.

Moderni motocross

1975 järjestettiin maailman ensimmäinen motocrossin areenakilpailu Los Angelesin kuuluisalla Coliseum-stadionilla. Samalla 125-kuutioiset pyörät tuotiin mukaan maailmamestaruuskisoihin. Amerikkalaisajajien varsinainen esiinryntäys nähtiin kuitenkin vasta seuraavalla vuosikymmenellä.

1980-luvulla japanilaisvalmistajat toivat ensimmäisenä maailmassa vesijäähdytteiset moottorit motocrossiin. Samalla lajia muokattiin entistä ympäristöystävällisemmäksi ja tätä siivittämään kehitettiin nelitahtimoottorit, joiden päästöt ovat kaksitahtimoottoreita paremmin hallittavissa. Nykyään motocross on miljardeja dollareita tahkoava urheilulaji ja yksi nopeiten kasvavista moottoriurheilun lajeista.

Vaikka harrastajamäärät ovat kasvussa, motocross on edelleen suurimmalle osalle katsojista vain viihdeurheilua ja harva penkkiurheilija itse uskaltautuu pyörän selkään. Muissa lajeissa, kuten esimerkiksi jalkapallo, kaikilla on toimintaan jotain käytännön tuntumaa. Moottoriurheiluun sisään pääseminen vaatii uhrautumista ja taloudellista panostusta eri tavalla kuin perinteiset yksilö- tai joukkuelajit. Ajamaan kuitenkin voi oppia lähes kuka vain peruskuntoinen.

Motocross pähkinänkuoressa

  • Tulee ranskankielen moottoripyörää tarkoittavasta motocyclette -sanasta ja cross country (maasto) sanoista.
  • Motocrossin harrastajia on eniten Keski-Euroopassa, Iso-Britanniassa, Pohjois-Amerikassa ja Australiassa.
  • Kisoja järjestetään sekä luonnonmaisemissa, varta vasten rakennetuilla radoilla ja myös stadioneilla ja harvemmin sisähalleissa ns. Arenacross tai supercross -tapahtumissa, jossa näyttävä katsojaystävällinen show on pääosassa.
  • Tärkeimmät kansainväliset tapahtumat ovat ovat FIM Grand Prix Motocross World Championship Euroopassa, AMA Motocross Championship Yhdysvalloissa sekä British Motorcross Championships sekä maailmaa kiertävä Motorcross des Nations.
  • Motocrossratojen pituus vaihtelee maastosta riippuen 1.5-5 kilometrin välillä.
  • Enduro- eli kestävyysajojen reitit saattavat kattaa satoja kilometrejä ja kisat voivat kestää useita päiviä.
  • Motocross on moottoriurheilulajeista fyysisesti vaativin. Toisaalta yhden erän pituus kestää yleensä vain noin 40 minuuttia.
  • Kisaluokat on jaettu kansainvälisellä tasolla kolmeen: 125, 250 ja 500-kuutioiset ajokit. Junioriluokissa on lisäksi tätä pienempiä luokkia paikallisesti.
  • Supercrossia ajetaan sisäareenoilla varta-vasten tehdyillä radoilla, jossa on usein näyttäviä hyppyjä. Tämä alalaji on erityisen suosittu Yhdysvalloissa.